Yleisesti ottaen auto tuottaa vähemmän CO2-päästöjä kuin lentokone lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla, mutta ero riippuu merkittävästi matkustajamäärästä, ajoneuvon tyypistä ja reitin pituudesta. Lentäminen on erityisen saastuttavaa alle 500 kilometrin matkoilla, joilla nousu- ja laskuvaihe muodostavat suuren osan kokonaispäästöistä. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka auttavat yrityksiä ymmärtämään liikematkustuksen hiilijalanjälkeä.
Kumpi tuottaa enemmän CO2-päästöjä, lento vai auto?
Lentokone tuottaa tyypillisesti enemmän CO2-päästöjä per matkustaja kuin henkilöauto lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla, erityisesti kun autossa on useampi matkustaja. Yksin ajettuna henkilöauto voi kuitenkin olla lähes yhtä saastuttava kuin lentokone joillain reiteillä, joten matkustajamäärä ratkaisee paljon.
Vertailussa on otettava huomioon useita muuttujia. Lentämisen päästöt henkilökilometriä kohden ovat korkeat erityisesti lyhyillä reiteillä, koska nousu kuluttaa huomattavasti enemmän polttoainetta kuin tasainen lentokorkeus. Täynnä oleva lentokone voi pitkällä reitillä olla kilpailukykyinen täynnä olevan auton kanssa, mutta bisnesluokassa matkustaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä merkittävästi suuremman tilankäytön vuoksi.
Liikematkustuksessa auton päästöt vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä bensa-, diesel- vai sähköauto. Perinteinen polttomoottoriauto tuottaa keskimäärin noin 120 grammaa CO2:ta per kilometri, mutta luku vaihtelee ajoneuvon koosta ja ajotavasta riippuen. Lentokone puolestaan tuottaa pelkkien CO2-päästöjen osalta tyypillisesti 80 grammasta yli 200 grammaan per matkustaja per kilometri reitistä ja täyttöasteesta riippuen.
Miksi lyhyet lennot ovat erityisen saastuttavia?
Lyhyet lennot ovat erityisen saastuttavia, koska nousu- ja laskuvaihe kuluttavat suhteettoman suuren osan polttoaineesta verrattuna lyhyeen matka-aikaan. Kun reitti on alle 500 kilometriä, nämä vaiheet voivat muodostaa jopa puolet koko lennon polttoaineenkulutuksesta, mikä tekee lyhyistä lennoista erittäin tehottomia kuljetusmuodon näkökulmasta.
Lisäksi lyhyillä lennoilla ei päästä hyödyntämään taloudellisinta lentokorkeutta pitkäksi aikaa. Pitkillä reiteillä lentokone viettää suurimman osan ajasta optimaalisessa lentokorkeudessa, jossa polttoainetehokkuus on parhaimmillaan. Alle tunnin lennoilla tähän tehokkaaseen vaiheeseen jää vain hyvin lyhyt aika.
Lentokenttäkuljetukset, odottelu ja turvatarkastukset lisäävät kokonaismatka-aikaa merkittävästi, minkä vuoksi alle 400 kilometrin matkoilla juna tai auto on usein sekä nopeampi että huomattavasti vähäpäästöisempi vaihtoehto. Monissa Euroopan maissa onkin alettu rajoittaa lyhyitä lentoja juuri tästä syystä.
Miten sähköauto muuttaa vertailun liikematkustuksessa?
Sähköauto muuttaa lento vs. auto -päästövertailun dramaattisesti auton eduksi. Sähköauton ajokilometrikohtaiset CO2-päästöt ovat murto-osa polttomoottoriauton päästöistä, ja Suomessa sähköntuotannon vähitellen puhdistuessa ero kasvaa entisestään. Sähköautolla tehdyllä liikematkalla hiilijalanjälki voi olla jopa 70 prosenttia pienempi kuin vastaavalla lentomatkalla.
Sähköauton kokonaispäästöihin vaikuttavat kuitenkin sähköntuotannon energialähteet. Suomessa ja Pohjoismaissa sähköntuotanto on jo varsin puhdasta, mikä tekee sähköautosta erityisen hyvän vaihtoehdon liikematkustukseen. Keski-Euroopassa, jossa sähköntuotannossa käytetään enemmän hiiltä, etu on pienempi mutta silti merkittävä.
Käytännön liikematkustuksessa sähköauto sopii parhaiten alle 400 kilometrin matkoille, joissa latausinfrastruktuuri on riittävä. Pidemmillä matkoilla latausajat voivat lisätä matka-aikaa, minkä vuoksi yritykset arvioivat usein tapauskohtaisesti, milloin sähköauto on realistinen vaihtoehto lennolle.
Mitä kertoimia käytetään lentämisen todellisten päästöjen laskemiseen?
Lentämisen todellisten ilmastovaikutusten laskemisessa käytetään niin sanottua säteilypakotekerrointa (RFI, Radiative Forcing Index), joka kertoo, kuinka paljon lentämisen kokonaisvaikutus ilmastoon on suurempi kuin pelkät CO2-päästöt. Yleisimmin käytetty kerroin on 2, mutta jotkut laskentamallit käyttävät arvoja 1,5:n ja 3:n välillä.
Kerroin ottaa huomioon useita tekijöitä, jotka vahvistavat lentämisen ilmastovaikutusta:
- Vesihöyry ja kondenssiviivat, jotka muodostavat pilviä korkealla ilmakehässä ja sitovat lämpöä
- Typen oksidit, jotka korkean ilmakehän otsonin kanssa reagoidessaan voimistavat kasvihuoneilmiötä
- Noen ja hiukkasten vaikutus pilvien muodostumiseen
- Lentokorkeus, jossa päästöjen vaikutus on voimakkaampi kuin maanpinnalla
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun yritys laskee matkan päästöjä, pelkkä CO2-luku aliarvioi lentämisen todellista ilmastovaikutusta merkittävästi. Monissa vastuullisuusraporteissa ja päästölaskureissa suositellaan käyttämään kerrointa, jotta lentämisen kokonaisvaikutus tulisi asianmukaisesti huomioiduksi.
Miten yritys voi seurata liikematkustuksen hiilijalanjälkeä?
Yritys voi seurata liikematkustuksen hiilijalanjälkeä keräämällä systemaattisesti tiedot kaikista matkoista, laskemalla päästöt standardoitujen kertoimien avulla ja raportoimalla tulokset säännöllisesti. Tehokkain tapa on integroida päästölaskenta suoraan kulujen hallintajärjestelmään, jolloin tieto kertyy automaattisesti ilman manuaalista työtä.
Mitä tietoja seurantaan tarvitaan?
Liikematkustuksen CO2-seurantaan tarvitaan vähintään seuraavat tiedot jokaisesta matkasta:
- Kulkuneuvo (lento, auto, juna, julkinen liikenne)
- Lähtö- ja määräpaikka tai matkan pituus
- Matkustajamäärä (autoilun osalta)
- Lentoyhtiö ja matkustusluokka (lentomatkustuksen osalta)
- Ajoneuvon tyyppi (sähkö, hybridi, polttomoottori)
Miten automaatio helpottaa seurantaa?
Manuaalinen päästöseuranta on työlästä ja virhealtista. Modernit kuluhallintajärjestelmät, kuten Bezala, voivat automaattisesti tunnistaa matkakulusta tarvittavat tiedot ja liittää niihin päästöarvion. Kun työntekijä kirjaa matkakulun, järjestelmä voi laskea arvion matkan hiilijalanjäljestä samalla kertaa. Tämä tekee hiilijalanjäljen seurannasta osan normaalia taloushallinnon prosessia eikä erillistä, raskasta projektia.
Milloin lentäminen on perusteltua liikematkustuksessa päästönäkökulmasta?
Lentäminen on päästönäkökulmasta perustellumpaa pitkillä matkoilla, tyypillisesti yli 700 kilometrin reiteillä, joilla vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole tai ne kestäisivät kohtuuttoman kauan. Alle 500 kilometrin matkoilla juna tai auto on lähes aina vähäpäästöisempi vaihtoehto, ja alle 300 kilometrin matkoilla lentämistä on vaikea perustella ympäristösyistä.
Lentämisen perustelemiseen vaikuttavat myös käytännölliset tekijät. Jos matka ylittää 800 kilometriä ja junayhteys kestää yli kuusi tuntia, lentäminen voi olla ainoa realistinen vaihtoehto liiketoiminnan kannalta. Tällöin yritykset voivat harkita päästökompensaatioita osana vastuullisuusstrategiaansa, vaikka kompensaatioiden tehokkuudesta käydään myös kriittistä keskustelua.
Käytännön ohjeena monissa yrityksissä toimii niin sanottu lentokielto alle tietyn etäisyyden matkoille. Esimerkiksi alle 500 kilometrin liikematkoilla suositaan junaa tai autoa, ja lentäminen vaatii erillisen hyväksynnän. Tällainen politiikka yhdistettynä systemaattiseen liikematkustuksen päästöseurantaan auttaa yrityksiä vähentämään CO2-jalanjälkeään konkreettisesti ilman, että liiketoiminta kärsii.
Viime kädessä paras tapa hallita liikematkustuksen hiilijalanjälkeä on tehdä päästötiedoista näkyviä ja vertailukelpoisia. Kun jokainen matkapäätös perustuu selkeään tietoon eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, sekä yksittäiset työntekijät että koko organisaatio voivat tehdä parempia valintoja ilmaston kannalta.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
