Päiväraha ja ateriakorvaus 2025

Päiväraha vuodelle 2025 nousee kahdella eurolla

Verohallinto on julkaissut vuoden 2025 osapäivärahan ja kokopäivärahan. Osapäiväraha pysyy samassa, ja kokopäiväraha nousee kahdella eurolla. Ateriakorvaus nousee eurolla.

Tutustu myös kilometrikorvaus 2025 -artikkeliin.

Helpoin tapa käsitellä päivärahat

Bezala on helpoin käsitellä kuitteja ja matkalaskuja. Mobiilisovelluksella korvausten hakeminen nopeaa ja voit automatisoida maksatuksen, kirjanpidon ja tulorekisteri-ilmoitukset integraatioiden avulla.

• Päivärahat
• Kilometrikorvaukset
• Kuitit
• Kirjanpito-integraatiot
• Kokemuksia Bezalasta
  

Miten kotimaan päivärahan suuruus on kehittynyt viime vuosina?

Verohallinnon määrittämä verovapaa maksimi päivärahan osalta on noussut tasaisesti 2010- ja 2020-lukujen aikana. Esimerkiksi vuonna 2015 kokopäiväraha oli 40 euroa, kun se vuonna 2023 oli 48 euroa.

Kun katsotaan elinkustannusindeksin kehittymistä, päivärahan kasvava trendi on ollut myös pakon sanelemaa.

Esimerkiksi syyskuussa 2015 elinkustannusindeksi Suomessa osoitti 1 908 euroa, kun se puolestaan vuoden 2024 syyskuussa oli 2 330 euroa. Näin ollen tällä kyseisellä yhdeksän vuoden aikajanalla elinkustannusindeksi Suomessa nousi 22,1 prosenttia.

Kun sama vertailu tehdään kokopäivärahan osalta vuosien 2015 ja 2024 väliseltä ajalta, päiväraha on noussut n. 30 prosenttia.

Kotimaan päiväraha: kehitys 2015-2024

Mikä on päiväraha ja mitä se tarkoittaa?

Ylimääräiset matkustuksesta johtuvat kulut kuuluvat oleellisena osana reissutyöhön, oli reissaaminen sitten miten säännöllistä tai epäsäännöllistä tahansa. Nämä kulut, joita ovat ruokailukulut ja muut lisääntyneet elantomenot, hyvitetään takaisin päivärahan muodossa.

Päiväraha on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan korvaus kohtuullisista ylimääräisistä elämiseen liittyvistä menoista, joita palkansaajalle tulee työmatkan aikana.

Päiväraha toisin sanoen hyvittää nämä kulut työntekijälle.

Lisääntyneitä elantomenoja ovat ruokailukulujen ohella esimerkiksi ylimääräiset kulut yhteydenpidosta kotiin ja vaatehuoltoon liittyvät ylimääräiset kustannukset.

Näiden kulujen kohdalla kannattaa kuitenkin aina muistaa, että niiden tulee olla kohtuullisia. Näin ollen esimerkiksi lukuisten ruokalajien ja kattausten illallisia ei välttämättä mielletä tällaisiksi.

Päiväraha on aina verovapaata tuloa. Samaan aikaan on kuitenkin äärimmäisen tärkeää muistaa, että päivärahaa voidaan maksaa palkansaajalle verovapaasti vain Verohallinnon vuosittain määrittämän päivärahan verran.

Toinen huomionarvoinen seikka on se, ettei Verohallinto määrää yritystä maksamaan päivärahaa työntekijöilleen. Yrityksen maksama päiväraha voi perustua työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan omiin käytäntöihin.

Toisin sanoen, Verohallinnon tehtävänä on määrittää ainoastaan päivärahan maksimimäärä.

Millaisesta matkustuksesta päiväraha on saatavilla?

Aivan kaikenlaisesta matkustuksesta päivärahaa ei makseta eli tiettyjen määreiden tulee täyttyä. Näitä määreitä ovat:

• Vähintään 15 kilometrin etäisyys joko fyysisestä työpisteestä tai työntekijän omasta asunnosta

• Työmatka on ajallisesti vähintään kuusi tuntia

Päivärahat jaetaan osapäivärahaan ja kokopäivärahaan. Osapäivärahaa maksetaan silloin, kun matkan kesto on 6-10 tuntia ja kokopäivärahaa matkan ylittäessä kestoltaan kymmenen tuntia.

Sääntöön kuuluu kuitenkin poikkeus, joka liittyy suoranaisesti päivärahan määritelmään: päivärahaa maksetaan vuorokausiperusteisesti.

Jos matka kestää esimerkiksi yhden täyden vuorokauden verran, maksetaan tästä luonnollisesti kokopäiväraha. Jos kuitenkin päälle tulee vielä toinen vajaa 24 tunnin mittainen ajanjakso, maksetaan tältä toiselta päivältä päivärahaa seuraavasti:

• Kun toinen reissupäivä on kestoltaan vähintään kaksi tuntia, mutta enintään kuusi tuntia, tällöin palkansaajalle maksetaan osapäiväraha

• Kun toinen reissupäivä on kestoltaan vähintään kuusi tuntia, tällöin palkansaajalle maksetaan kokopäiväraha

Oli sitten kyseessä vajaan kahden vuorokauden tai esimerkiksi viikon mittainen työreissu, edellä mainitut määritelmät pätevät.

Ovatko majoitus- ja muut matkustuskustannukset osa päivärahaa?

Reissutyötä tekevillä vastaan tulee myös muita kuluja, jotka eivät liity ruokaan tai suoranaisesti muihin elinkustannuksiin. Tällaisia muita kuluja ovat esimerkiksi majoitukset ja matkakustannukset eli muun muassa juna- tai bussiliput.

Edellä mainitun kaltaiset kulut eivät kuitenkaan ole itsessään osa päivärahaa. Sen sijaan palkanmaksajan ja palkansaajan tulee neuvotella niistä maksettavat mahdolliset korvaukset keskenään.

Vaihtoehtoja näiden kulujen korvaamiseen on olemassa käytännössä ottaen kaksi:

• Työnantaja maksaa työmatkasta aiheutuneet kustannukset suoraan palveluntarjoajalle

• Työnantaja korvaa työmatkasta aiheutuneet kustannukset suoraan palkansaajalle

Kun työnantaja maksaa työmatkasta aiheutuneet kulut suoraan palveluntarjoajalle, tällöin kyse ei ole veronalaisesta edusta eli kulujen maksut ovat verovapaita. Samanaikaisesti ne vaikuttavat kuitenkin päivärahan verovapaaseen enimmäismäärään, mikäli työnantajan maksamiin kuluihin kuuluu vähintään kaksi ateriaa päivässä, mutta siitä enemmän tuonnempana.

Myöskään jälkimmäisessä vaihtoehdossa – työnantajan korvatessa työmatkasta aiheutuneet kulut suoraan palkansaajalle – kyse ei ole veronalaisesta edusta. Yksi oleellinen ero tulee kuitenkin siinä, että tällaisissa tilanteissa kuitit on pidettävä visusti tallessa: kustannukset voidaan korvata ainoastaan matkalaskua vastaan.

Muistathan tarkastaa millainen on kirjanpitokelpoinen kuitti!

Joissain yrityksissä saattaa olla, että tällaiset kulut jäävät palkansaajan eli työmatkalaisen itsensä maksettaviksi, eikä työnantaja korvaa niitä mitenkään.

Ilmainen ruoka vaikuttaa päivärahan suuruuteen

Koska päivärahan tehtävänä on korvata palkansaajalle muun muassa ruokailukustannukset, ilmainen ruoka vaikuttaa automaattisesti päivärahan suuruuteen.

Otetaan esimerkki: olet palkansaajana tilanteessa, jossa teet yön yli -työreissun. Sinulle on varattu työnantajan toimesta hotellimajoitus, johon kuuluu vähintään kaksi ruokailua. Tällöin sinulle maksettava päiväraha puolittuu, koska sinulle ei aiheudu kuluja näistä kahdesta ruokailusta.

Mikäli edellä olevassa esimerkkitapauksessa ilmaisia ruokailukertoja on vain yksi, tällöin se ei vaikuta päivärahan suuruuteen.

Yrittäjän päiväraha riippuu yritysmuodosta

Keskitymme tässä blogitekstissä päivärahaan isoilta osin palkansaajan näkökulmasta.

Samaan aikaan päivärahakäytännöt koskettavat myös yrittäjiä, ja koska Suomesta yrittäjiä löytyy satojatuhansia, me emme tietenkään jätä käsittelemättä asiaa heidän osaltaan.

Miten siis yrittäjän päiväraha toimii?

Koska Suomesta löytyy erilaisia yritysmuotoja, Bezala käy seuraavassa läpi tarkemmin tilanteen yrittäjien näkökulmasta.

Toiminimiyrittäjän päiväraha

Meillä on positiivisia uutisia toiminimiyrittäjille, jotka jäävät paitsi esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntaeduista.

Toiminimiyrittäjät eivät voi maksaa itselleen varsinaista verovapaata päivärahaa, mutta niin sanottuihin lisävähennyksiin he ovat verotuksen kautta oikeutettuja.

Lisävähennys toimii käytännön osalta samalla tavalla kuin päiväraha. Mikäli siis työmatka kestää 6-10 tuntia, tällöin toiminimiyrittäjä saa lisävähennyksenä korvausta reissusta osapäivärahan verran. Yli kymmenen tuntia kestävien työreissujen osalta lisävähennys on puolestaan kokopäivärahan verran.

Lisävähennyksiä haetaan jälkikäteen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen kautta. Samat sanat pätevät myös kevytyrittäjiin.

Osakeyhtiön päiväraha

Osakeyhtiöt ovat luonteeltaan monella tapaa erilaisia kuin toiminimiyritykset.

Kuka tahansa voi teoriassa omistaa yrityksen osakkeita, mutta pelkkä osakkeiden omistaminen ei tee kenestäkään yrittäjää.

Mitä sitten tulee osakeyhtiön päivärahaan, sitä voi saada ainoastaan osakeyhtiön omistajayrittäjä. Omistajayrittäjä voi siis maksaa itselleen päivärahaa aivan samalla tavalla kuin työntekijöilleen.

Omistajayrittäjällä tarkoitetaan omassa osakeyhtiössään työskentelevää henkilöä.

Ulkomaan päiväraha vaihtelee maittain – säännössä yksi poikkeus

Suomea voi varsin helposti kutsua yrittäjähulluksi maaksi. Esimerkiksi pelkästään kalenterivuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä Suomeen syntyi 14 190 uutta yritystä.

Moni suomalainen yritys operoi nimenomaan Suomen maaperällä. Edellä olemmekin keskittyneet nimenomaan siihen, miten päiväraha toimii, kun kyse on Suomen rajojen sisällä tapahtuvasta työntekoon liittyvästä matkustamisesta.

Osalla suomalaisyrityksistä on kuitenkin – tavalla tai toisella – toimintaa myös ulkomailla. Näin ollen osa työreissuista voi yrityksestä riippuen suuntautua Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kun työreissu suuntautuu ulkomaille, tällöin maksettavien päivärahojen suuruus määräytyy maakohtaisesti, Verohallinnon asettamana.

Jos kyse on kuitenkin alle kymmenen tunnin mittaisesta työmatkasta ulkomaille, tällöin kyseeseen tulee poikkeus säännössä. Tällaisissa tilanteissa noudatetaan nimittäin kotimaan päivärahaan liittyviä säännöksiä eli maakohtaisen ulkomaan päivärahan sijaan palkansaajalle maksetaan kotimaan päivärahaa.

Aivan, kuten kotimaan päivärahan kohdalla, myös ilmainen ruokailu vaikuttaa päivärahan suuruuteen, mikäli ilmaisia ruokia on vuorokauden aikana vähintään kaksi. Vajaiden eli alle 24 tuntia kestävien matkustusvuorokausien kohdalla päivärahan puolittumista ei kuitenkaan tapahdu lainkaan.

Miten ulkomaan päiväraha määrittyy?

Ulkomaan päiväraha määrittyy lähtökohtaisesti sen mukaan, missä maassa yksittäinen matkavuorokausi tulee päätökseensä.

Mutta, ettei asia olisi liian yksinkertainen, ulkomaan päivärahan määrittäviin tekijöihin ja niiden suuruuteen liittyy mielenkiintoisia Verohallinnon asettamia asetuksia.

Bezala listaa nämä asetukset seuraavassa:

• Kun matkavuorokausi tulee päätökseen maan sijaan merellä tai ilmassa, päiväraha määrittyy sen mukaan, mistä maasta on lähdetty liikenteeseen

• Matkan käynnistyessä Suomesta, ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan mukaan, johon on ensimmäisenä saavuttu

• Tilanteissa, joissa työmatka venähtää vähintään kaksi tuntia seuraavan matkavuorokauden puolelle, työntekijälle voidaan korvata puolet ulkomaan päivärahasta; viimeisen täyden matkavuorokauden on tullut kuitenkin päättyä Suomen rajojen ulkopuolella – joko maalla, merellä tai ilmassa

• Työmatkan venähtäessä vähintään kymmenellä tunnilla seuraavan vuorokauden puolelle, työntekijälle maksetaan päiväraha kokonaisuudessaan – kunhan viimeinen matkavuorokausi on päättynyt muualla kuin Suomessa

Mikä on ateriakorvaus 2025 ja kuka sitä voi saada?

Vuoden 2024 ateriakorvausksen enimmäismäärä on 13,25€.

Ruokailun ja päivärahan välinen yhtälö on osa niin säännöllisesti kuin säännöllisen epäsäännöllisesti reissuhommia painavien suomalaisten arkea.

Koska esimerkiksi kohtuulliset ruokailukustannukset ovat osa päivärahaa, erillistä ateriakorvausta ei makseta koskaan, mikäli palkansaajalle maksetaan päivärahaa. Päiväraha 2025 ja ateriakorvaus 2025 eivät siis voi kulkea käsi kädessä, vaan ne ovat toisistaan erillisiä ja samanaikaisesti toinen toisensa sulkevia korvauksia.

Ateriakorvauksen saamisen edellytyksiin kuuluu myös toinen ehto.

Se voidaan myöntää vain, jos palkansaajan ei ole työtehtävänsä luonteen vuoksi mahdollista syödä ruokailupaikassa, jossa hän tavanomaisesti aterioi – esimerkiksi työpaikkaravintolassa.

Kenelle kuuluu ateriakorvaus?

Ateriakorvaus kuuluu ihan kenelle tahansa. Näin on siis silloin, kun työmatkasta ei makseta päivärahaa, eikä palkansaajalla työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.

Ateriakorvauksen suuruus puolestaan tuplaantuu sellaisissa tapauksissa, alasta riippumatta, missä työntekijä syö kahdesti muualla kuin normaalissa ruokapaikassa. Myös näissä tapauksissa ateriakorvauksen saamisen edellytyksenä on se, ettei työntekijälle makseta päivärahaa.

Rakennusalan ateriakorvaus, kuten myös maanrakennus- ja metsäalan, voi puolestaan olla tietynlainen poikkeus. Palkansaaja voi nimittäin vähentää päivittäisiltä matkoilta ateriakorvausta (ruokarahaa) vastaavan määrän tulonhankkimiskuluina.

Seuraavien ehtojen on kuitenkin täytyttävä:

• Sinulla ei ole varsinaista työpaikkaa

• Työnantajasi ei ole järjestänyt ruokailua erityisellä työntekemispaikalla tai sen läheisyydessä

• Työnantajasi ei ole maksanut ateriakorvausta, päivärahaa tai muuta korvausta aterioinnista

• Kaikki tulonhankkimiskulut ovat yhteensä yli 750 euroa