Mitä tarkoittaa saavutettava sovellus?

Digitaalisissa palveluissa ja sovelluksissa saavutettavuutta voi miettiä esimerkiksi siltä kannalta, miten näkö- tai kuulovammainen asiakas voi hyötyä palvelusta ja käyttää sen toimintoja.

Asiakas, joka ei kuule, tarvitsee videoon tekstitykset – henkilö, joka ei näe, tarvitsee puolestaan ääniraidan. Lukihäiriöstä kärsivälle voi olla tärkeintä, että videolla esitetään asia visuaalisesti selkeästi, koska puhutun tai kirjoitetun ohjeistuksen seuraaminen on haastavaa.

Kenelle sovellusten saavutettavuusominaisuudet on tarkoitettu?

Saavutettavuusominaisuudet hyödyttävät oikeastaan meitä kaikkia: mitä paremmin saavutettavuus on otettu digipalvelun kehityksessä huomioon, sitä helpompi meistä jokaisen on palvelua käyttää. Vaikkapa kirkkaassa auringonvalossa, heiluvassa bussissa, kiireessä tai väsyneenä puhelinta käyttäessä kuka tahansa osaa arvostaa helposti käytettävää, esteetöntä sovellusta tai digipalvelua.

Erityisesti saavutettavuusominaisuuksista hyötyvät henkilöt, joilla on jatkuvia tai tilapäisiä rajoitteita digipalvelun käytölle. Tilapäisiä tarpeita voivat luoda kenelle tahansa äsken mainitut tekijät: oma vireystila, sää tai vaikka murtunut sormi.

Jatkuvia rajoitteita digitaalisten sovellusten käytölle luovat esimerkiksi erilaiset vammat, esimerkiksi näkö- ja kuulovammat. Iän myötä monen arkeen mukaan tulevat vaivat kuten ikänäkö, heikkenevä muisti ja motoriikka lisäävät tarvetta saavutettavuusominaisuuksille. Monelle seniorille myös kokemattomuus digipalveluiden käytössä tuo omat haasteensa, kun sovellusten toimintalogiikka ei ole ennestään tuttu. Lisäksi kognitiiviset haasteet, kuten lukihäiriö, keskittymisen vaikeudet tai autisminkirjo voivat tehdä digipalveluiden käytöstä haastavaa.

Fyysisten ja kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös vanha tietokone, huonosti värejä toistava näyttö ja hidas netti tekevät monista saavutettavuusominaisuuksista kenelle tahansa hyödyllisiä.

Jopa 30-40 prosenttia suomalaisista tarvitsee jatkuvasti saavutettavuusominaisuuksia digipalveluissa. (Eficode 2018)

Tekniikka, värit ja tekstit vaikuttavat kaikki saavutettavuuteen

Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalveluissa mahdollisimman helposti käytettävää ja ymmärrettävää palvelua. Tämä koostuu kahdesta osasta: teknisestä saavutettavuudesta ja sisällön saavutettavuudesta.

Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni pystyy teknisesti käyttämään digipalvelua. Tämä edellyttää usein sitä, että erilaiset avustavat tekniikat pystyvät tulkitsemaan sovelluksen sisältöä ja käyttämään sen toimintoja. Esimerkiksi näkövammainen henkilö voi käyttää saavutettavaa palvelua näytönlukuohjelman avulla.

Sisällön saavutettavuus puolestaan varmistaa, että palvelun sisältö on mahdollisimman monelle ymmärrettävää. Sisällön saavutettavuutta voidaan kehittää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sovelluksessa tai palvelussa käytettyyn kieleen. Selkeä kieli ja rakenne ovat tärkeä osa sisällön saavutettavuutta.

Sisällön saavutettavuutta voi parantaa lisäksi esimerkiksi värivalinnoilla: riittävä kontrasti auttaa näkövammaista erottamaan palvelun toiminnot, ja punaisen ja vihreän yhdistelmiä välttämällä palvelusta tulee saavutettava myös punavihersokeille.

Käytettyjen kuvien ALT-tekstit taas parantavat saavutettavuutta, jos niissä kuvataan tarkasti, mitä kuva pitää sisällään: näin hidasta nettiä käyttävä tai heikommin kuvia hahmottava voi lukea tekstistä, mistä kuvassa on.

Saavutettavuus on osa käyttäjäkokemusta

Saavutettavuus parantaa parhaimmillaan kaikkien verkkopalvelun tai sovelluksen käyttäjien kokemusta. Esimerkiksi käytetyn kielen pohdinta saavutettavuuden näkökulmasta selkeyttää palvelun sisältöä kaikille käyttäjille, ei vain niille, joille luetun tekstin sisäistämisessä on erityisiä haasteita.

Saavutettavuusominaisuuksia voi siis lähteä pohtimaan käyttäjäkokemuksen näkökulmasta: miten sovelluksen sisältöä tai tekniikkaa kehittämällä sovellus olisi mahdollisimman selkeä ja helppo käyttää?

Hyvin saavutettavan digipalvelun tai sovelluksen kohderyhmä on luonnollisesti laajempi kuin sellaisen, jossa ei ole hyödynnetty saavutettavuusominaisuuksia. Potentiaalisia käyttäjiä on enemmän, kun useamman on käytännössä mahdollista käyttää sovellusta tai palvelua.

Saavutettavuusvaatimukset: WCAG-ohjeistus

Saavutettavuus tulee ajankohtaiseksi monelle palveluntarjoajalle viimeistään silloin, kun omaa digipalvelua tarjotaan jollekin julkishallinnon organisaatiolle. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa julkisen ja joitain kolmannen sektorin toimijoita noudattamaan tiettyjä saavutettavuusvaatimuksia.

Nämä viralliset saavutettavuusvaatimukset perustuvat kansainväliseen Web Content Accessability Guidelines -ohjeistukseen, eli lyhyemmin WCAG-ohjeisiin.

Uusi WCAG 2.2-ohjeistus

Uusin WCAG-versio 2.2 julkaistiin lokakuussa 2023. Uuden version sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön vie tämän jälkeen vielä oman aikansa, nykyisen arvion mukaan aikaisintaa syksyllä 2024.

Ohjeistukseen tulee uudessa versiossa yhdeksän uutta kohtaa, jotka liittyvät muun muassa kohdistuksen ulkonäköön. Tutustu uuden version myötä tulleisiin kriteereihin. Uudesta versiossa poistuu myös poistuu yksi kriteeri (4.1.1 Jäsentäminen). Tätä kriteeriä lukuunottamatta kaikki aikaisempien versioiden kriteerit sisältyvät uuteen 2.2 versioon.

Kriteerit koostuvat neljästä eri pääperiaatteesta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Ohjeistuksessa on 13 eri ohjetta ja niiden alla yhteensä 78 yksityiskohtaisempaa kriteeriä. Kriteerit on jaettu vielä kolmeen eri vaatimustasoon: A, AA ja AAA - tarkista kilpailutukseen osallistuessasi, minkä tason kriteerejä vaaditaan!

Tutustu ohjeistukseen kokonaisuudessaan täällä (sivun englanniksi). 

WCAG-ohjeistukset ohjaavat sovellusten ja verkkopalveluiden teknistä saavutettavuutta eli niiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi näytönlukuohjelmaa käyttävä näkövammainen asiakas pystyy asioimaan julkishallinnon digipalveluissa.

Ohjeistus ei ota juurikaan kantaa sisällön saavutettavuuteen, mutta sitä ei toki kannata unohtaa omaa sovellusta kehittäessään!

Tärkeimmät lähteet:

Eficode. 2018. Digipalveluiden saavutettavuusopas: https://www.eficode.com/fi/oppaat/saavutettavuusopas

Aluehallintovirasto: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

Aluehallintovirasto WCAG 2.2: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/wcag-2-2-ei-tule-heti-osaksi-digipalvelulakia/

Selkodigital: https://selkodigital.fi/blogi/20-vuotta-wcag-ta